keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Ongelmaa sivujen kanssa

 

Blogger ei anna minun lisätä sivuja sivupalkkiin. Oli tarkoitus laittaa luku 27 omalle sivulleen, mutta sepä ei onnistunutkaan. Aluksi näyttää, että kaikki menee hyvin, mutta tallennuksen jälkeen, mikään ei ole muuttunut.

Ymmärtääkseni Bloggerissa voi olla jopa 20 sivua, mutta nyt tökkii jo alle sen. Jos tilanne ei parane, niin kirjan viimeiset luvut tulevat kaikki samalle sivulle. 

Tarina alkaa olla jo lopuillaan, joten se ei hirveästi haittaa. Sitä paitsi editoidessa joudun ehkä muutenkin muokkaamaan lukujen struktuuria. Jotkin luvut saattavat yhdistyä ja joku luku saattaa lähteä pois. 

Hieman ärsyttää, kun aikaa menee säätämiseen.

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Kirjoita uudelleen ja uudelleen, hio, muokkaa, tiivistä, täytä aukkoja

Tänään olen kirjoittanut uudelleen alkua ja tämänhetkistä viimeisintä lukua. Alkua varten piti tutkia mennyttä. Kuvassa on edellisen kirjan (Rob McCool ja Kirottu metsä) aukeama sivuilta 122 ja 123. Siinä Rob on eräänlaisessa kuulustelussa, joka tapahtuu hänen päänsä sisällä "kielen kannattimet" löysyttäneen aineen vaikutuksen alaisena.

Alun (2. luku) muokkaus jäi vielä kesken, kun vanhan tonkimisesta syntyi tavaraa myös uuden käsikirjoituksen lukuun 20. Siinä Rob McCoolin kasvattiveli Mark on joutunut hieman samanlaisen - kylläkin fyysisemmän - kuulustelun kohteeksi.

Uudelleen kirjoittaminen tai muokkaus tai editointi, miten sitä nyt kutsuukin, on minulle todella tärkeää. En pysty kirjoittamaan heti valmista tekstiä. Se muuttuu aina prosessin myötä moneenkin kertaan. Hioutuu ja rikastuu. Kieli muuttuu sujuvammaksi ja todellisemmaksi. Asiat tarkentuvat, turhat rönsyt kuluvat pois.

Homma jatkuu huomenna junassa matkalla Turkuun.
 

tiistai 8. syyskuuta 2020

Linnoja tutkimassa, tunnelmia saalistamassa

Raaseporin linna 

Kesällä kävin kahdessa suomalaisessa linnassa. Raasepori oli uusi tuttavuus. Se on aikoinaan ollut veden ympäröimä, mutta niin vain maailma muuttuu, että nykyisin vettä ei ole lähimaillakaan kuin kohtalaisen puron verran. Ehkä joskus tulevaisuudessa linna saa jälleen vettä ympärilleen. Kuka tietää.

Olavinlinnassa olen käynyt monta kertaa, mutta aina se on yhtä viehättävä. Maisemaltaan ja sijainniltaan se on suomalaisista linnoista kaunein. Vesien keskellä, virran pyörteissä. Ylväät, kallioiset rannat kaikkialla ympärillä. 

Parasta aikaa kirjoitan kohtausta, jossa Filbur ja Mark murtautuvat kuvitteelliseen Anaarin linnaan kaukana Lapin maisemissa. Vierailut aidoissa linnoissa auttavat rakentamaan illuusiota, tuovat mukaan toden tuntua, tekevät tarinan maailmasta elävämmän ja uskottavamman. 

Linnojen valtaaminen ei ole koskaan ollut helppoa, elleivät asukkaat ole sitten tarkoituksella antautuneet. 

Saa nähdä, miten Filbur ja Mark selviytyvät seikkailustaan.



torstai 23. huhtikuuta 2020

Edellisen kertausta

Jonkin verran on tullut toiveita siitä, että tarinan alussa voisi kerrata aikaisempia tapahtumia.

Ajatus on hyvä. Kiinnitän siihen huomiota. Ujutan väliin sopivasti tietoa siitä, mitä aikaisemmissa kirjoissa on tapahtunut.

Yritän olla varovainen sen suhteen, ettei tekstistä tule liian selittävää ja pitkäveteistä.

Kolmas osa liittyy kiinteästi sarjan edellisten osien tapahtumiin ja on niille jatkoa, mutta se on myös itsenäinen tarina, jonka täytyy seistä omilla jaloillaan ilman vanhempien "sisarustensa" apua, joten on tärkeää, että lukija saa riittävästi tietoa :)

Kiitos hyvistä kommenteista!

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Palaute innostaa kirjoittamaan ja muokkaamaan tekstiä

Kiitos palautteesta kaikille kommentoijille!

Tein pientä viilausta alkukappaleisiin. Pureskelin kommentteja ja niiden perusteella vähensin hahmojen nimiä. Minulle itselleni kirjailijana oli tärkeä pysyä kärryillä, siis että ketkä kaikki ovat toiminnassa mukana yksilötasolla. Aktiivisia toimijoita ei tarvitse kuitenkaan nimetä niin monta. Ei lukija kaipaa nimiä, jos ei niiden rooli ole merkittävä. 

Toimintaa on toivottu myös heti alkuun. Varsinainen action alkaa nyt luvussa 6-Ryöstö.  

Tässä vasemmalla on aukeamakuva kiirastorstain Opettaja-lehdestä. Siinä mainitaan myös Rob McCool -kirjahanke.

Toivottavasti saamme mukaan lisää kommentoijia :) Homma alkaa käydä todella hauskaksi.

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Rob McCool ja Krimin jalokivi videoäänikirjana ja vapaasti ladattavana e-kirjana

Alla olevasta linkistä tai viereistä kuvaa napauttamalla pääset kuuntelemaan Rob McCool -kirjasarjan aloitusosan videoäänikirjana.

Vierailevina lukijoina 11 eri alojen taitajaa mm. Nightwishin Marco Hietala, näyttelijä Aku Hirviniemi ja Apulannan Sipe Santapukki.

Lukujen lopussa he kertovat omasta suhteestaan kirjoihin ja lukemiseen.

Youtube-kanavalta löytyvät järjestyksessä kirjan kaikki 33 lukua.

https://www.youtube.com/channel/UC7cfsUA2G1hlXEg3KqWmslg/videos

E-kirjaversion voit ladata viereistä kuvaa napauttamalla tai alla olevasta linkistä. Lataus on maksuton.

Jos käytät puhelinta, etsi ladattu kirja omista tiedostoista ja avaa se esim. Play Kirjat (Android) tai iBooks (iPhone) sovelluksella.

Jos käytät tietokonetta, lue kirjaa Adobe Digital Editions -ohjelmalla (PC) tai iBooks-ohjelmalla (Mac).

Mukavia lukuhetkiä!

http://icasos.fi/rmcc1_tatu_kokko_icasos_2020.epub


tiistai 18. helmikuuta 2020

Delete your darlings

Delete-nappi.

Se loimottaa siinä näppäimistössä kuin ydinohjuksen laukaisupainike.

Päätin painaa sitä ja räjäyttää tarinan alussa olevan prologin kuuta kiertävälle radalle. Se tuntui yhtä aikaa pahalta ja hyvältä. Kirjoitin prologin alun perin ehkä vain itseäni varten.

Niin se on nähtävä.

Minun täytyi hahmottaa Rob McCoolin taustoja. Kirjoittaa siitä tarina. Mutta sen tehtävä on nyt täytetty.

Päivien työ on pois pyyhitty.

Delete. Melkein kuin kirosana.

Olkoon.

Sitä prologia ei kirjaan kaivata. Tai ehkä siitä kuullaan vielä kaikuja, sillä tarinan aikana Rob saa väistämättä selville jotakin alkuperästään, suvustaan, vanhemmistaan. Siis siitä, mikä on hänen paikkansa maailmassa.

Mikä on hänen elämänsä tarkoitus.


perjantai 10. tammikuuta 2020

Unen voimalla

Viime yönä tapahtui jotakin ihmeellistä. Rob McCoolin kolmas tarina avautui minulle aivan uudessa valossa. Se tapahtui unessa. Näin yhtäkkiä selkeät linjat, sen, mitä kaikkea tulisi tapahtumaan.

Havahduttuani kirjoitin kaiken muistiin. Hetki oli maaginen. En tiedä, miten hyvin tarina lopulta noudattaa näkemääni kuviota, mutta tulen muistamaan tuon hetken lopun elämääni.

Kaiken avain on Valid Sultanalta saatu palkkio, aarre, joka on kätketty odottamaan noutajaansa. Aarre, jonka sisällöstä meillä ei ole vielä minkäänlaista varmuutta.